Multilingual Folk Tale Database


Κόραξ καὶ ἀλώπηξ (Αἴσωπος)

Kettu ja korppi La vulp ed il corv
unknown author unknown author
Finnish Raeto-Romance

Korppi oli jostakin varastanut juuston ja istui nyt korkealla puussa aikoen siellä rauhassa nautiskella herkustaan. Silloinpa tulikin kettu siihen puun juurelle ja sanoi:

- Oi, sinä korppi! En ole koskaan eläissäni nähnyt kaunishöyhenisempää ja koreampaa lintua kuin sinä olet. Jos sinun äänesi olisi vielä yhtä kaunis kuin ulkomuotosi, niin sinut olisi ilman muuta kruunattava kaikkien lintujen kuninkaaksi.

Tällainen ylistys ja kehuminen miellytti korppia ja hän päätti antaa ketun kuulla kaunista ääntään. Mutta kun hän avasi nokkansa, tapahtui kauhea vahinko: juusto putosi maahan. Kettu oli tapansa mukaan vikkelä, sieppasi juuston, söi sen herkutellen ja nauroi tyhmälle korpille.

Opetus:

Varo itseäsi, jos joudut samanlaiseen asemaan kuin korppi ketun tätä kehuessa. Karta ja varo liehakoivia ihmisiä, heistä et saa muuta kuin pettymystä ja harmia.

La vulp era puspè ina giada fomentada. Qua ha ella vis sin in pign in corv che tegneva in toc chaschiel en ses pichel. Quai ma gustass, ha ella pensà ed ha clamà al corv: «Tge bel che ti es! Sche tes chant è uschè bel sco tia parita, lura es ti il pli bel utschè da tuts». Il corv ha sa sentì flattà da quest cumpliment. E perquai ch’insatgi ludava sia vusch, ha el avert ses pical ed ha cratschlà: «Craa-craa-craa». Ed il chaschiel è dà giu per terra. La vulp al ha tschiffà e maglià.



Change: Change: